Urheilukoiran ruokinta on tarkkaa, koska jo 1-2kg ylipaino voi vaikuttaa merkittävästi urheilukoiran suoritukseen, mutta toisaalta taas on huolehdittava riittävästä energian saannista. Kuntoluokaltaan urheilukoirat ovat yleensä kuntoluokassa 4, kun ns. normaalin kotikoiran pitäisi olla kuntoluokassa 5.  

Urheilukoiran ruokinta vaihtelee harjoituskauden mukaan. Vuosi jaetaan peruskuntoharjoitteluun, kilpailuun/metsästyskauteen valmistavaan kauteen, kunnon huipentamaan kilpailukauteen, kilpailukauden päätyttyä harjoittelua keventävään kauteen ja lepokauteen. Yleensä on järkevää käyttää koiralla samaa ruokaa vuoden ympäri, mutta tietyillä kausilla ruokaa voidaan lisätä tai terästää.

Lepokaudella ruuan valkuaispitoisuus voi olla hieman ylläpitotasoa korkeampi (24-30% ka:sta), jolloin lihasmassaa on helpompi ylläpitää. Kestävyyslajeissa myös rasvapitoisuus pidetään korkeana (16-30%). Peruskuntokaudella siirrytään asteittain (viikon kestävä siirtymävaihe) rasvaisempaan ruokintaan (30% valkuaista, 20-25% rasvaa).

Kilpailukaudella rasvapitoisuus voi olla jopa 16-30% ka:sta ja valkuaispitoisuus 30-40% ka:sta. Ruokavalioon voidaan lisätä korkealaatuista valkuaista kuten vähärasvaista lihaa, kananmunajauhoa, kalaa jne. Kestävyyslajeissa hiilihydraattien määrä tiputetaan alas (5-15% ka:sta). Vitamiinien ja kivennäisten saanti tasapainotetaan. Kilpailukaudella voi olla tarpeen olla käytössä myös immuunijärjestelmää tukevat valmisteet (pro- ja prebiootit) sekä antioksidantit. Palautus tehdään hiilihydraateilla (esimerkiksi maltodekstriini) 30min suorituksen loppumisesta.

Urheilukoiran tärkeimmät ravintoaineet ovat valkuainen (energian lähde, suojaa lihasvammoilta), rasvat (energian lähde), rasvahapot (ihon suoja), kuitu, kalsium (luuston kunto, hermoimpulssien kuljetus lihaksiin) ja magnesium (luuston kunto, hermoimpulssien kuljetus lihaksiin). Erityisesti rasvahappojen, kaliumin ja magnesiumin tarve nousee. Urheilukoiran ruoan tulisi sisältää valkuaista yli 30% kuiva-aineista, rasvapitoisuuden tulisi olla vähintään 15-16% ka:sta, kuitenkin usein tarvitaan ainakin 20% ja jotkut lajit vaativat jopa 30-40% rasvaa kuiva-aineesta. Tämä johtuu siitä, että koiran tärkeimmät energialähteet ovat rasvat ja hiilihydraatit. Näistä koira saa vapautettua energiaa nopeasti kilpailusuorituksen aikana. Urheilukoiran kalsiumin, fosforin sekä antioksidanttisten vitamiinien (C- E-, betakaroteeni) tarve nousee. Raakakuitupitoisuus voi ruoassa laskea 2-3%:iin.

Urheilukoiran tarvitseman energiamäärän voi laskea, mikäli koira on kuntoluokaltaan sopiva sen hetkisellä ruokamäärällä. Usein ruokamäärä arvioidaan kuitenkin suorituksen kilometrien perusteella, ajatuksella että kulutettu kalorimäärä vastaa kuljettua matkaa.

RUOKINNAN EROT KESTÄVYYS- JA LYHYTKESTOISISSA LAJEISSA

Yksinkertaisuudessaan voidaan ajatella, että mitä pidempi suoritus urheilukoiralla on, sitä suurempi energian tarve sillä on. Lyhytkestoisissa suorituksissa koiran energian lähteenä toimivat ATP, glukoosi, glykogeeni ja vapaat rasvahapot. Tästä syystä lyhytkestoisia lajeja harrastavien koirien tärkein energian lähde ruuassa on hiilihydraatit. Kestävyyslajeissa tärkein energian lähde taas on rasva. Mitä pidempään suoritus kestää, sitä enemmän rasvan tarve lisääntyy ja hiilihydraattien tarve vähenee. Tämä johtuu siitä, että hiilihydraattien vapauttama energia kuluu nopeasti loppuun, kun taas rasvoja koira pystyy polttamaan pidempään.

URHEILUKOIRIEN NESTEYTYS JA PALAUTUMINEN

Urheilukoiria ei ruokita ennen suoritusta, koska koiran on helpompaa ja tehokkaampaa kilpailla tyhjällä vatsalla. Nesteytyksestä tulee kuitenkin huolehtia ennen suoritusta ja sen aikana, koska veden saanti on suorituskyvyn kannalta tärkeämpää kuin energian saanti (2/3 koiran elimistöstä on vettä). Rasva- ja energiavarastot riittävät koiralla useamman päivän.

Urheilukoiran veden tarve voi olla jopa 2-5l/vrk, riippuen suorituksen kestosta. Kotikoira tarvitsee keskimäärin vettä noin 1,4l/vrk, lyhytkestoisia lajeja harrastava koira 2,75l/vrk ja pitkäkestoisia lajeja harrastava noin 5,4l/vrk. Veden tarve on kuitenkin myös yksilöllistä. Veden tarvetta voidaan arvioida punnitsemalla koira ennen ja jälkeen suorituksen ja vähentämällä suorituksen jälkeinen paino alkuperäisellä painolla. Saatu tulos kertoo, kuinka paljon vettä koira tarvitsee. Koirilla ei tule käyttää ihmisten tai hevosten nesteytysjuomia, koska koirat eivät hikoile samalla tavalla mitä ihmiset tai hevoset.

Hyvään juomaveden laatuun kannattaa kiinnittää huomiota, jotta koira ei vähennä tästä syystä juomista. Nesteytä koira huolellisesti jo ennen suoritusta. Suorituksen aikana koiraa kannattaa nesteyttää pienin annoksin (2dl kerrallaan). Kilpailukauden aikana voidaan myös vähentää kuivaruoan määrää ja korvata sitä tuoreruualla, näin koira saa nesteitä myös siitä. Koiran kuivuminen on helpompaa estää kuin hoitaa. Hyvä kestävyysvalmennus lisää plasman volyymia ja täten auttaa koiraa nestetasapainon säätelyssä. Pentukoiralle voidaan myös opettaa juomista ja tätä kautta turvata se, että koira pystyy juomaan kilpailujen aikana. Mikäli koira pääsee kuitenkin kuivumaan, voidaan sille käyttää isotonista maltodekstriinijuomaa.

Lyhytkestoisia lajeja harrastavat koirat voidaan ruokkia 2krt/vrk kilpailupäivinä, mutta niin, että ensimmäinen annos tarjoillaan ns. ”keittona” ja siihen on sisällytetty esimerkiksi 1/3 päivittäisestä ruoka-annoksesta. Loput 2/3 voidaan antaa koiralle noin 2h suorituksen jälkeen, jotta koira voi levätä ja sulattaa ruokaa.

YLEISOHJEET KESTÄVYYSLAJEJA HARJOITTAVALLE KOIRALLE

  • rasvat tärkein energian lähde
  • kuntoluokka 4 (koiran tulee olla tässä kuntoluokassa kisakauden alkaessa)
  • ei ruokita ennen suoritusta, ruokinta 1-2h suorituksen jälkeen à ruoansulatus lepoaikana
  • ei voimakasta liikuttamista välittömästi ruokinnan jälkeen
  • keskikokoiset rodut voi ruokkia kerran päivässä, suurikokoiset ja nuoret urokset 1-2 krt/vrk, joista 2/3 ruokamäärästä 2h suorituksen jälkeen ja 1/3 nesteytyksen yhteydessä vettä maustamaan (lepopäivinä ja -jaksoina voi olla 2 ruokintakertaa)
  • nesteytyksestä huolehtiminen tärkeää
  • sama ruoka ympäri vuoden (voidaan tehdä pieniä muutoksia tai terästää kilpailukauden aikana) à sopeutuminen rasvaiseen ruokavalioon kestää noin 4-6 viikkoa, tästä syystä koira kannattaa pitää rasvaisella ruualla ympäri vuoden, mutta varo lihomista
  • kulutettu kalorimäärä = kuljettu matka = ruokamäärä
  • 10-20km treenit 20-30% rasvaa ka:sta, 30-35% valkuaista ka:sta
  • kasvipohjaisia rasvahappoja ihoa suojaamaan (linoli- + alfalinoleenihappo)
  • sinkin kuuriluontoinen lisäys 2kk ennen kuin tassut joutuvat kovimmalle kulutukselle (vaikuttaa ihon ja karvan kuntoon)
  • äärimmäisen raskaisiin kisoihin valmistautuessa voidaan tilapäisesti käyttää e-vitamiinilisää ja lisätä e-vitamiinia 100mg:sta jopa 500mg:aan vuorokaudessa. Lisäys tehdään asteittain 10-14 vrk ennen suoritusta. Kilpailun jälkeen palataan tavanomaiseen
  • kilpailupäivänä ruokinta 18-22h ennen suoritusta (mikäli raskas/pitkäkestoinen suoritus edessä)
  • liikunnan ja ruokinnan välinen minimiaika on 6-8h

YLEISOHJEET AGILITY HARRASTAVALLE KOIRALLE

  • ruokinta 2krt/vrk myös kilpailupäivinä. Ensimmäinen annos 1/3 päivittäisestä ruoka-annoksesta tarjoillaan ns. ”keittona”, loput 2/3 noin 2h suorituksen jälkeen, jotta koira voi levätä ja sulattaa ruokaa
  • kuntoluokka 4 (koiran tulee olla tässä kuntoluokassa kisakauden alkaessa)
  • hiilihydraatit tärkein energian lähde
  • sama ruoka ympäri vuoden (voidaan tehdä pieniä muutoksia tai terästää kilpailukauden aikana)

YLEISOHJEET NESTEYTYKSEEN JA PALAUTUMISEEN

Koiran kuivumista on helpompaa ennaltaehkäistä kuin hoitaa, joten nesteytyksestä huolehtiminen on tärkeää. Riittävä vedensaanti on suorituskyvyn kannalta tärkeämpää kuin energian saanti, koska 2/3 koiran elimistöstä on vettä. Opeta siis koiranpentu jo juomaan, koska pentu oppii tällöin rutiineja ja mieltymyksiä ruuan ja juoman tuoksuista, koostumuksista, lämpötilasta jne.

Nesteytä koira huolellisesti jo ennen suoritusta. Kilpailukaudella kuivaruoan määrää voidaan vähentää ja korvata sitä tuoreruualla, josta koira saa nestettä, mutta ruokintaan ei pidä tehdä liian suuria muutoksia. Kilpailusuorituksen aikana koiralle kannattaa tarjoilla nestettä pienin annoksin, noin 2dl kerrallaan. Koiralle ei tule käyttää ihmisten tai hevosten nesteytysjuomia, koska koirat eivät hikoile samalla tavalla mitä ihmiset tai hevoset. Koiran vedensaantia voidaan lisätä esimerkiksi tarjoamalla ruoka liemimäisenä tai lisäämään veteen tuoreruokaa.

Koiran vedentarve riippuu suorituksen kestosta, mutta se voi olla jopa 2-5l/vrk. Oman koiran vedentarpeen voi arvioida seuraavasti: (paino ennen suoritusta) – (paino suorituksen jälkeen) = vedentarve

Huolehdi hyvästä juomaveden laadusta vaihtamatta vesi päivittäin. Samalla juomakuppi kannattaa putsata vedellä ja tiskiharjalla. Näin koira ei vähennä juomista huonon vedenlaadun takia. Mikäli koira on huono juomaan, tarjoile usein pieniä vesiannoksia tai mausta vettä makupaloilla tai tuoreruualla. Koira on yleensä janoisin heti rasituksen jälkeen, tätä tietoa kannatta myös hyödyntää.

Koira ei pysty korvaamaan nestehukkaa yhdellä juomakerralla ja tästä syystä juomista kannattaa tarkkailla suorituksen jälkeen. Palautumista edistää ruokinta 1-2h suorituksen jälkeen ja tällöin voi esimerkiksi vähentää kuivaruuan määrää ja korvata sen tuoreruualla. Esimerkiksi koiranmakkarassa on 70% vettä. Palautumisen apuna voidaan myös tarvittaessa käyttää hiilihydraatteja (glykogeeni).

Mikäli koira pääsee kuitenkin kuivumaan ja on väsynyt, voidaan sille tarjota isotonista maltodekstriinijuomaa. Ripuloiva koira tarvitsee tueksi myös elektrolyyttiliuoksen.