Jotta voi suunnitella koiran ruokintaa, on tärkeää ymmärtää termejä mitä ruokapakkauksissa esiintyy. Olen listannut alle yleisimmät termit.

Kalsium-Fosforisuhde
Ca-P suhde. Tulee olla 1,2-1,4 : 1 (seerumin valkuaisaineisiin sitoutuneena). Ravinnosta saatava kalsium ja fosfori imeytyvät rajoitetusti (D-vitamiini edesauttaa imeytymistä). Jos tämä suhde on väärä, koira luovuttaa kalsiumia luustosta saadakseen suhteen oikeaksi verenkiertoon, josta ajan kuluessa seuraa luiden haurastuminen.

Kosteus
ruoan sisältämä vesi. Kosteus lisää ruoan maittavuutta, mutta liian suuri määrä huonontaa säilyvyyttä. Vesi haihdutetaan tietyssä lämpötilassa → jäljelle jää kuiva-aine (KA). Ruoan ravintoaineiden määrä ilmoitetaan kuiva-aineesta laskettuna.

Metabolinen elopaino
kertoo koiran normaalin energian tarpeen. Energian tarve ei ole suoraan verrannollinen ruumiin painoon vaan esimerkiksi isot rodut tarvitsevat ylläpitoenergiaa vähemmän mitä pienet rodut. Ruokinnan suunnittelussa tulee käyttää ruumiin painon sijaan koiran metabolista elopainoa.

Muuntokelpoinen energia (ME = metabolised energy)
ilmoittaa paljonko energiaravintoainesta voidaan muuttaa koiran käyttämäksi energiaksi. Eri raaka-aineiden käsittely vaatii eri määrän energiaa, joten yhtä suuret muuntokelpoiset energiat saattavat olla kuitenkin eriarvoisia.

Yksikkö kJ tai kcal.

Muuntokelpoinen energia voidaan laskea seuraavalla kaavalla:
ruoan kokonaisenergia – ulosteen mukana poistuva osa = sulava energia
sulava energia – virtsan mukana poistuva osa = muuntokelpoinen energia

Raakakuitu (RK)
määritellään keittämällä ruokaa ensin laimeassa happoliuoksessa ja sen jälkeen emäsliuoksessa → jäljelle jäänyt liukenematon aines on raakakuitua.

Raakarasva
eli rasvapitoisuus. Rasvapitoisuus määritetään uuttamalla ruokaa eetteriin. Eetterin haihduttamisen jälkeen jäljellä on raakarasva. Glyserolin ja erilaisten rasvahappojen kemiallisia yhdisteitä → kovat, pehmeät, juoksevat + tyydyttyneet (voihappo, palmitiinihappo, steariinihappo) ja tyydyttymättömät (rypsiöljy, auringonkukkaöljy jne.).

Rasvat sisältävät 2-3 kertaa enemmän energiaa kuin hiilihydraatit. Rasvat ovat välttämättömien rasvahappojen lähteitä. Ne ovat välttämättömiä ihon ja turkin hyvinvoinnille ja munuaisten toiminnalle.

Kasviöljyt parempia kuin eläinperäiset, koska sisältävät enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja.

Linolihappo ja alfalinolihappo koiralle välttämättömiä: soija-, rypsi-, maissi- ja vehnäöljyssä linolihappoa 50%, auringonkukkaöljyssä 65%.

Rypsiöljyssä linoli- ja alfalinolihappoja molempia runsaasti.

Raakavalkuainen (RV)
eli valkuainen. Ruoan sisältämät typelliset aineet → aminohappoja ja amideja. Valkuaiseen liittyy oleellisesti biologinen arvo (BV), joka kertoo kuinka hyvin valkuaisen lähteen aminohapposisältö vastaa koiran tarvetta. Biologiseen arvoon vaikuttavat valkuaisen sulavuus ja valkuaisen sisältämien aminohappojen määrät ja suhteet.  Eläinperäisen valkuaisen aminohappokoostumus on monipuolisempi kuin kasvikunnan.

Tuhka
eli hehkutusjäännös, epäorgaaninen aines = kivennäis- ja hivenaineet. Määrä saadaan selville polttamalla ruokaa. Jos ruuassa paljon tuhkaa (8-10%) kertoo se, että raaka-aineessa ollut paljon luuta eli lihan sijasta käytetty liha- ja luujauhoa.

Kivennäisaineet eli makrokivennäiset: kalsium (Ca) , fosfori (P), kalium (K), magnesium (Mg), natrium (Na) , kloori (Cl) ja rikki (S)

Hivenaineet eli mikrokivennäiset: rauta (Fe), kupari (Cu), sinkki (Zn), jodi (I), koboltti (Co), seleeni (Se), molybdeeni (Mo), fluori (F) ja mangaani (Mn)